Kuka, mitä, hä?


Suomalaisen kestävyysjuoksun nousun aikaan, 1900 -luvun alussa kaikenlaista juoksua kutsuttiin termillä "jalkaurheilu" tai "fotsport" toisella kotimaisella. 

Sen syvemmälle suomalaisen kestävyysjuoksun historiaan en tässä kohtaa aio sukeltaa, siitä ehkä joskus myöhemmin.. Jos se aihe kiinnostaa, tai vaikka ei kiinnostaisikaan, suosittelen siihen perehtymisen aloittamaan lukemalla Erkki Vettenniemen kirjoittaman kirjan "Suomalaisen kestävyysjuoksun historia".

Historian lisäksi minua kiinnostaa jalan liikkuminen, juosten ja kävellen, joten sitä taustaa vasten se sopii mielestäni tälle blogille nimeksi vallan mainiosti. "Joka paikkaan on kävelymatka, jos on riittävästi aikaa"


Miksi tämä blogi sitten on olemassa?

Olen joissain asioissa hyvin analyyttinen. Joskus (usein) rasittavuuteen saakka. 

Minulla on ollut tapana kirjoitella jonkinlaisia raportteja, itselleni tulevaisuutta varten pidemmistä vaellusreissuista, juoksukisoista ja joistain avaintreeneistä. 

Tähän asti olen tuhertanut niitä puhelimen muistiinpanoihin ja pohdiskelujen jälkeen tulin siihen johtopäätökseen, että joku tällainen blogin tapainen systeemi varmaan toimisi vähän paremmin siinä tarkoituksessa. 


Entäs minä?

Levottomana ja rauhattomana sieluna olen melko aktiivisesti koko ikäni harrastanut kaikenlaista urheilua ja liikuntaa. Vuosikymmenet ravintoloiden keittiössä, pitkiä päiviä työskennellessä, tietysti rajoitti jonkin verran harrastamiseen käytettävissä olevaa aikaa, mutta toisaalta myös harjaannutti, kurinalaisuuden lisäksi, oleilemaan jalkojen päällä todella pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti. 

Toki ravintola-alan kestovitsaus, alkoholi, näytteli muutaman vuoden aivan liian suurta roolia elämässä ja kunto, jos nyt ei ihan huonoksi päässyt, niin ei ainakaan juuri parantunut noina aikoina. Urheilua en kuitenkaan missään vaiheessa ole tyystin unohtanut ja eri joukkuelajeja tuli harrastettua säännöllisen epäsäännöllisesti työn, dokailun ja perheen ohella (valitettavasti tuossa järjestyksessä!). 

Kyllästyin jatkuvaan paskaan oloon. Lopetin dokaamisen ja röökin polttamisen, ryhdyin kiinnittämään huomiota siihen, mitä söin ja hommasin salikortin. Siihen sitten lisäksi pyöräilyä, hiihtoa, ynnä muuta kevyttä aerobista. Samoihin aikoihin siirryin työelämässä vähemmän aikaa vievään ja kuormittavaan ympäristöön.

Juoksuharrastukseni alkoi puolivahingossa. Edellä mainittujen lisäksi olen harrastanut vaeltamista, varsinkin kevytretkeilyä, jo vuosikausia ja se taisi olla 2021 loppukesää kun mietiskelin, että mitähän sitä vois harrastella, salilla käymisen lisäksi, siinä pyöräily- ja hiihtokauden välissä? Jotain, joka auttaisi jaksamaan vaelluksilla pitkien päivämatkojen posottamiseen. 

Kekkospuistossa parin viikon räkkävaelluksella



Joukkueurheilua paljon harrastaneena, olen aina aikaisemmin ollut sitä mieltä, että juokseminen ilman mitään syytä on aivan helvetin tyhmää touhua. Mitä hiton järkeä on juoksennella ympäriinsä, vailla päämäärää? Koska olen kuitenkin myös sitä mieltä, ettei voi tuomita, ellei ole kokeillut, niin päätin testata. 

Ei se, rehellisyyden nimissä, ihan heti vienyt mennessään. Aikalailla perseestähän se oli. Taisin juosta jonkun kympin verran, liian kovaa ja paskassa kelissä. Ei tuntunut kyllä lenkin jälkeen, että ”tätä mä haluan tehdä!”  Mutta kyllä kuitenkin aina reippaan liikunnan jälkeinen fiilis on jollain tasolla hyvä, vaikka vähän pahalta tuntuisikin. 

Sanonta ”lähteä radalle” on tässä vuosien aikana vähän muuttanut merkitystään mun kohdalla. 



No. Jatkoin juoksentelua läpi talven sellaista keskimäärin pari-kolme kertaan viikossa. 
Keväällä keksin, että tätähän vois tehdä poluillakin. Ja koska vaeltaminen ja luonnossa liikkuminen on ollut aina jotenkin miellyttävää, niin sehän vei koko touhun ihan uudelle tasolle. 

Kesän 2022 aikana päätin, että pitää mennä testaamaan sykealueet, jotta saa harjoitteluun jotain järkeä. Päädyin tekemään suoran hapenottotestin juoksumatolla. Melko nopeasti sen jälkeen päätin, että parasta olisi maksaa jollekkin asiantuntijalle siitä, että tulee tehtyä oikeita asioita ja määriä. 

Hetki ennen Karhunkierroksen 83k starttia. Vielä hymyilyttää. 10h myöhemmin ei enää. 



Siitä se sitten lähti. Hommasta tehtiin tavoitteellista ja tavoitteet sen mukaan. Eka kisa oli Karhunkierros 83k keväällä 2023. Siellä maksettiin oppirahoja isolla kädellä, mutta myös punnittiin sitoutumisen tasoa. Se havaittiin vahvaksi!

KK:n raportti on mulla tuolla muistiinpanoissa. Saatan sen jossain vaiheessa siirtää tännekin, mutta saattaa myös olla etten siirrä. Jää nähtäväksi. 

Maalissa. Aikaa meni paljon sekä matkalla, että toipumiseen. 


Kommentit