HSM puolikas 2025 kisaraportti

Laitetaanpas kauden avaus pakettiin. Tarkoitukseni on lähinnä kirjata itselleni muistiin asioita ja huomioita kisasta tulevaisuuden varalle, mutta saahan tätä toki myös muut lukea ja hämmästellä, että kuinka hienoihin suorituksiin tässä ollaan matkalla. 

Lähtökohdat

PK-kausi meni mielestäni varsin hyvin. Pieniä vaivoja tietty siellä täällä, mutta kaikilta flunssa-aalloilta ynnä muilta kulkutaudeilta onnistuin, kuin ihmeen kaupalla, välttymään. Treenejä en muista, että olisi vaivojen tai sairastumisten takia jäänyt välistä.

Alkutalvesta työnantaja heitti kapuloita rattaisiin viikon sotaharjoituksen muodossa, mutta sekään ei pahasti vaikuttanut kokonaisuuteen. Siitä tuli kevennys, jonka aikana juoksentelin lähinnä kevyitä lenkkejä ja jonkun TV:n. 

Loppukeväästä alkoi vasen takareisi hiukan ilmoitella itsestään ja se aiheutti pientä huolta tulevaa kisakautta silmällä pitäen. Itse tähän kisaan se ei kylläkään vaikuttanut, eikä sitä edeltäviin treeneihin, muuten kuin paskamaisena tuntemuksena. 

Tässä vaiheessa oli vielä meno helppoa

Kisaviikko

Kisan ei varsinaisesti huipennettu kuntoa. Pieni kevennys vaan ja viivalle. 

Olin käynyt joitain viikkoja ennen kisaa juoksemassa kisareitin, pitkiksen yhteydessä. Koitin pistää mieleen tuulipaikat, jotta kisassa voisi yrittää etsiä jonkun leveän selän, jonka takana pääsisi juoksemaan ne pahimmat paikat vastatuulelta piilossa. 

Tiedusteluretkellä kävi hyvin ilmi, että mikäli on tuulinen päivä, ja mikäli tuuli käy etelä-lounaasta, niin kisassa tulee olemaan muutama äärimmäisen vittumainen kilometri. 

Kisaviikolla seurasin pää punaisena sääennusteita, jotka vaihtelivat +15 ja aurinkoista ja +2 ja räntäsadetta välillä. Mitä lähemmäksi kisaa päästiin, sitä varmemmin alkoi käydä selväksi, että tuulinen kisa siitä saadaan. Ja mikä hienointa, se tuulihan tietysi käy etelä-lounaasta, kuten Suomessa noin ylipäätään monesti on tapana. No, keliin ei voi vaikuttaa ja se on mikä on. Ainahan se toisaalta voisi olla huonompi.

Mitään ihmeellistä tankkausta en tehnyt, enkä sitä varsinaisesti pidä kovin tarpeellisena, varsinkaan puolikkaalle. Pizzan kävin syömässä edellisenä päivänä, mutta sekin varmaan enemmän ”koska mä voin” -syistä, taikka sitten ihan vaan taikauskoisuuttani, sillä samalla konseptilla lähestyin myös viime kesän puolikkaan kisaa. Sitä paitsi pizza on hyvää! Ja mä tykkään syödä just nimenomaan hyvää ruokaa. 

Kisapäivä

Kisapäivän aamu valkeni aurinkoisena ja optimistisesti tarkasteltuna melko vähätuulisena. Tosin varmaa oli myös se, että kuhan aurinko alkaa hieman lämmittämään, niin tuuli kyllä siitä yltyy. 

Laitoin aamulla puuron tulille ja kävin vetämässä normaalin, kevyen aamulenkin. Sitten vähän kahvia ja saavillinen kaurapuuroa, banaanilla höystettynä kitusiin, kuten joka ikinen viikonloppuaamu muutenkin. Muista aamuista poiketen imaisin puolisen litraa urheilujuomaa siinä aamupalan yhteydessä. 

Sitten pikkuhiljaa kamat kasaan ja dösällä Pukinmäkeen. 

Kisapaikalla kävin hakemaassa numerolapun ja muun krääsän, laitoin numerolapun kisapaitaan kiinni ja lämmintä päälle. Note to myself: kannattaa jatkossa katsoa, että se perkeleen numerolappu menee edes suunnilleen keskelle sitä paidan rintamusta, ettei sitten kisassa vähän väliä osu käsi siihen! Se olisi erittäin ärsyttävää, jos näin pääsisis jotain syystä käymään. 

Käyskentelin sitten siinä kisapaikan huudeilla ja kävin hätäkusella. Siinä oli sopivasti urheilukenttä vieressä, joten otin alkulämpät siinä. Jonkin verran kevyttä, vähän TV:tä, pari kisavauhtista vetoa, että löytyy se tuntuma ja kevyttä päälle. Sitten vähän jalkojen heiluttelua ja muuta liikeratoja avaavia systeemeitä. 

Aikasemmin en ole kisojen alla juurikaan jännittänyt, mutta nyt jostain syystä jännitti niin paljon, että sykkeet oli todella korkealla koko verkan ajan. Se nyt tietty kuuluu asiaan, mutta oli mulle kuitenkin uus tuttavuus kokemuksena. Muutoin kulku tuntui hyvältä ja jalat siltä, että kyllä niillä tänään vielä jonkinlaisiin urotekoihin pystyy. 

Fucking focus!

Sitten viivalle

Rynnin perinteisesti keski-ikäisen miehen ylitsepursuavalla itseluottamuksella aivan eturiviin. Siinä viivalla ei sitten enää juurikaan jännittänyt. Tästä eteen päin ei enää tarvii tehdä muuta kun juosta. Ja sitä on tässä nyt jonkin aikaa tullut harjoiteltua. Sitäpaitsi kisassa kun juoksee, niin siinä on sellainenkin helpotus, että ei tarvitse miettiä reittiä, eikä väistellä autoja. Järjestäjä myös ilmoittaa milloin olen juossut riittävän pitkälle, että saa lopettaa. 

Rouva oli ystävällisesti lupautunut huoltamaan, mikä on erittäin mukava homma, varsinkin viileämmillä keleillä, sillä tällöin voi rauhassa keekoilla verkkarit ja takki päällä melko lähelle starttia, eikä tule kylmä. Siitä(kin) iso kiitos. 

Kisa

Lähdön jälkeen mieli lopullisesti rauhoittui ja vaivun taas omaan narniaani. Porukkaa lappasi ohi oikealta ja vasemmalta. Ekan parin sadan metrin jälkeen vilkaisin kellosta juoksuvauhtia: 3.15’/km! Hiljensin sinne vähän hitaampaan, kuin omaan kisavauhtiin, joka oli tarkoitus pidellä siinä 3.50’/km haminoissa, ja ihmettelin, että aika kovaa jengi tosta ampaisi menemään. Eka tonni meni vähän alle nelosen vauhtia, joka oli ihan hyvä. 

No, siinä sitten nostelin vauhdin 3.50 paikkeille ja aloin pomimaan niitä lähdössä ohi lapanneita selkiä. 

Kilsoille 5-6 sattui ne etukäteen kauhistelemani tuulipätkät. Koska kisa juostiin kahtena kympin lenkkinä, niin tiedossa oli, että tähän tullaan sitten vielä palaamaan jonkin ajan päästä.

Yritin metsästää jonkun sopivan selän, jonka taakse piiloutua tuulelta ja löysinkin. Tämä selkä vaan eteni mielestäni aivan liian hitaasti, joten ohitin sen siinä jossain ”tuulisuoran” puolivälissä ja jatkoin yksinäni vastatuuleen. Nämä kilsat 5-6 menikin sitten vauhtiin 4.00 ja 4.01. 

Muuten juoksu kulki ihan mainiosti siinä 3.47’/km ja 3.56’/km vauhdin välissä, riippuen nousumetreistä ja alustasta. 

Toisella kierroksella en saanut yhtään selkää eteeni ja runttasin ypöyksin nämä kusiset tuulikilometrit vauhdilla 4.06 ja 4.11. Muutoin toisen kierroksen vauhdit noudatteli samaa kaavaa kuin ensimmäisenkin. 

10,3km väliaika oli 39.51 ja sijoitus sillä kohtaa 15. 

20,7km väliaika 1.20.35 ja sijoitus tässä 11.

Maalissa loppuaika 1.22.49 ja loppusijoitus 11.

Otin myös aurinkoa, sillä keli oli niin kiva

Varusteet, keli ja energiat

Keli, kuten mainittua oli melko tuulinen. YR antoi lukemiksi 8-10m/s tuulta ja puuskissa 11-14m/s. Lämpötila oli siinä 11-12c ja keli aurinkoinen. Eli tuulta lukuunottamatta varsin mainio juoksusää. 

Varusteiksi, alhaalta ylös päin listattuna valikoitui:

-Swixin seitinohuet juoksusukat

-Adidas adios pro 4 us11

-Niken linerilliset half tightsit

-Craftin hihaton aluspaita

-Forrestguurin kisapaita

Ei hihoja, hattua, eikä hanskoja. Ei myöskään blehoja. Kaikkien näiden pois jättäminen oli hyvä juttu. 

Energiana vetäsin ennen starttia yhden geelin ja vähän tailwindiä. Matkalla meni puolivälissä iso suullinen tailwindiä. Lisäksi nappasin, siinä 16km paikkeilla huoltopisteeltä, yhden mukillisen vettä, josta puolet meni suuhun ja puolet kaadoin päähän. 

Summa summarum

Ennen kisaa Harrin kanssa haarukoitiin, että loppuaika tulisi olemaan siinä 1.20-1.24. Tästä yläpään aika olisi varmasti vaatinut jo todella täydellisiä olosuhteita ja onnistumista kaikin puolin. 

Tärkein henkilökohtainen tavoitteeni tähän kisaan oli se, että saisin juostua koko matkan sen päivän suorituskyvyn mukaista maksimivauhtia. Siten, että jälkikäteen ei jäisi jossiteltavaa, että olisi jäänyt jotain varastoon ja, että olisin pystynyt juoksemaan kovempaa, mikäli olisin uskaltanut vetää enemmän rajoitinta vasten. 

 

Maaliin tullessani ensireaktio oli pettymys aikaan ja sijoitukseen. Mutta melko nopeasti sitä siinä pyöriteltyäni tulin lopputulemaan, että sain kyllä tärkeimmän henkilökohtaisen tavoitteeni täytettyä miltei niin hyvin kuin pystyy. Varastoon ei jäänyt juuri mitään. Aikakin oli mielestäni erittäin kelvollinen, varsinkin kun ottaa huomioon tuulisen kelin, joka eittämättä söi loppuajasta kyllä arviolta ainakin minuutin. Ja eihän sitä nyt voi tyytymätönkään olla jos ennätys paranee yli 4min. 

Tästä on todella hyvä jatkaa kohti kesän kisoja. Mikäli mitään isoja vaivoja ei ilmaannu, niin uskon että tällä kaudella saadaan kyllä aikaiseksi todella hyvää kehitystä kohti tavoitteita.